Retrojengi

Sana retro määritellään aiempien vuosikymmenten tyyliksi, muodiksi tai – kuten tässä tapauksessa musiikiksi, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana. Kyse on siis tietynlaisesta nostalgiasta eli menneitten aikojen muistelusta, ikävöinnistä, kaihosta ja haikeudesta. Kun menetyksellinen ura suomalaisen pop- ja iskelmämusiikin ykkösjoukoissa on alkanut jo 1960-luvulla eli kuutisenkymmentä vuotta sitten kuten Dannyllä, Frederikillä ja Erkki Liikasella niin voidaan suurella kunnioituksella ja arvostuksella todeta tien päälle yhdessä lähtevän herrasmiestrion olevan retrojengin eliittiä. Nyt kaikkien suomalaisen pop- ja iskelmämusiikin ystävien iloksi Retrojengin keikoilla kuullaan tuttuja, lämpimiä muistoja herättäviä hittejä vuosien varrelta. Musiikin johdosta vastaa musiikkituottajana, kapellimestarina ja kosketinsoittajana tunnettu Petri Kokko. Säestävänä yhtyeenä toimii pitkän linjan muusikoista koostuva sixties-bändi The Goldies. Yhtyeen solisti ja komppikitaristi Curre Andersén aloitti soittohommat jo 1960-luvun alussa yhtyeessä The Nameless. Basisti Masa Saari on soittanut vuosien varrella useassa eri kokoonpanossa, joista nimekkäimpänä ehkä Pohjois-Suomen ylpeys Battaglia. Rumpali Hate Sjöblom ja kitaristi Kimi Engström muistetaan muun muassa The Ronski Gangistä. The Goldies on suosittujen Back To The Sixties -tapahtumien vakioesiintyjä. Retrojengin kuorossa laulavat Katja Lukin ja Jennika Vikman. DANNY – ”EN VOI LOPETTAA LAULAMISTA…” ”Olen kuin hai, jonka on oltava kaiken aikaa liikkeessä tai muuten hapensaanti loppuu. En minäkään voi lopettaa liikkumista ja laulamista. Jatkan siis hain tapaan ja pyrähdän välillä pintaan esiintymään”, runsas vuosi sitten 80-vuotissyntymäpäiviään viettänyt Danny on kertonut. Dannyn hittiputki alkoi jo vuonna 1964. – ”East Virginia”, "Piilopaikka", ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Rebecca”, ”Salattu suru", "Kesäkatu", "Se eikö todista että muutuin", ”Tuuliviiri", "Piilopaikka", "Maantieltä taloon", "Vähän ennen kyyneleitä", "Kauan", "Hiljainen kitara", "Aaveratsastajat", ”Amarillo”, "Seitsemän kertaa seitsemän", "Tuulensuojaan", ”Kuusamo”, "Ninja", "Tämä taivas, tämä maa", ”Pieni sana”, ”Elä ja anna toisten kuolla”, ”Don Juan” ja niin edelleen. Vuonna 1977 Danny löysi duettoparikseen Armi Aavikon, jonka kanssa Danny levytti muun muassa sellaiset hitit kuin ”Tahdon olla sulle hellä", ”Me vain” ja ”Kaiken sulle antaisin. Kaiken kaikkiaan suomalaiseen sielunmaisemaan jääneitä listahittejä uralle mahtuu satakunta. Danny on tunnettu myös show-kiertueistaan, joita hän on järjestänyt 1960-luvulta saakka, ja hänen onkin katsottu aloittaneen show-kulttuurin Suomessa. Danny on toiminut esiintyviä taiteilijoita edustavan Solo ry:n puheenjohtajana ja Gramexin hallituksen jäsenenä. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarimerkki vuonna 1996 ja Iskelmä-Finlandia-palkinto vuonna 2018 sekä taiteilijaeläke maaliskuussa 2022. FREDERIK – JUNTTIDISCON KUNINGAS Frederik on syntynyt helmikuussa 1945 Helsingissä. Reetuna ja junttidiscon kuninkaanakin tunnettu laulaja on värikäs ja suorasanainen persoona. Frederikin ensimmäinen singlelevy ”Kaukana pohjoisessa”, kääntöpuolella ”Sääli on sairautta” julkaistiin taiteilijanimellä Anssi Savioja vuonna 1968. Myöhemmin taiteilijanimi muuttui Tanskan silloisen kruununprinssin, nykyisen kuninkaan mukaan Frederikiksi. Läpimurtoa ei tarvinnut kauan odottaa. Se tapahtui vuonna 1970 Syksyn sävel -kilpailussa Kari Kuuvan sävelmällä ”Jos jotain yrittää”, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä”Harva meistä on rautaa”. Ensimmäisen kultalevynsä hän sai albumista Tsingis Khan vuonna 1979. Albumin nimiraita oli suomalainen versio Länsi-Saksan vuoden 1979 euroviisukappaleesta ”Dschinghis Khan”. Kerrotaan, että laulun säveltäjä Ralph Siegel oli soittanut Suomeen ja kehunut Frederikin versiota jopa alkuperäistä paremmaksi. Samalla Siegel oli tarjonnut levytettäväksi kappaletta ”Hadschi Halef Omar”, joka tunnetaan Suomessa nimellä ”Sheikki Ali Hassan”. Vuonna 1980 Esa Nieminen sävelsi ja Raul Reiman sanoitti kappaleen ”Kolmekymppinen”, joka muodostui todelliseksi ikivihreäksi. Vuonna 1981 Frederik osallistui Suomen Euroviisukarsintaan Jori Sivosen säveltämällä ja Raul Reimanin sanoittamalla kappaleella ”Titanic”. Hitit seurasivat toisiaan. – ”Ramaya”, ”Nakurantaa”, ”Miesstrippari”, ”Hafanana”, ”Tuu jo tangoon”, ”Linda Linda”, ”Taka takata”, ”Stenka Rasin”, ”Kung Fu taistelee”, ”Tule tyttö kyytiin”, ”Volga”, ”Hei Beibi”, ”Rio”, ”Rasputin”, ”Seksipommi” (”Sex Bomb”) ja monia muita. Vuonna 2004 Frederik juhlisti 35 vuotta kestänyttä uraansa konserttikiertueella ja tuplakokoelmalla. Vuotta myöhemmin Frederik nimettiin Iskelmä-Finlandia-palkinnon saajaehdokkaaksi. Vuoden 2012 lopulla Frederik esiintyi Tapani Kansan, Dannyn, Einin ja Virve Rostin kanssa laajalla Finnhits 2012 -konserttikiertueella. Ja muutamaa vuotta myöhemmin Frederik kiersi Suomea yhdessä Dannyn ja Tapani Kansan kanssa Finnhittien kuninkaat -turneella. ERKKI LIIKANEN – SYKSYN SÄVEL TOI TUNNETTAVUUTTA… Erkki Liikanen oli 1970-luvun lopulla suosituimpia suomalaislaulajia Syksyn sävel -kilpailussa saavutetun menestyksen myötä. Hän osallistui kilpailuun vuosina 1975, 1976, 1977, 1983, 1984 ja 1989. Liikanen voitti humoristisilla, pilke silmäkulmassa tehdyillä iskelmillään kilpailun vuosina 1975 ja 1976 ja sijoittui toiseksi muilla osallistumiskerroillaan. Voittajakappaleet ”Evakkoreki” (1975) ja ”Jokkantii” (1976) olivat kumpikin Erkki Liikasen itse säveltämiä ja sanoittamia. Toiseksi sijoittuneet kappaleet olivat "Kolmen konstin timpermanni" vuonna 1977, ”Reikani, Reikani” vuonna 1983, ”Tuttu mies, putkimies” vuonna 1984 ja ”Taikuri itämaan” vuonna 1989. – Olin ollut ennenkin televisiossa, mutta Syksyn sävel toi kaikista eniten tunnettavuutta. Ensimmäisen voiton jälkeen tuli töitä ihan hirveästi. Ja edelleen Evakkoreki pitää vetää aina jokaisella keikalla. Näin se on, Eki Liikanen kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa vuonna 2018. Huhtikuussa 1943 Viipurissa syntynyt sympaattinen Erkki Liikanen tunnetaan laulajana, lauluntekijänä, näyttelijänä ja rumpalina. Ensi askeleitaan laulajana hän aloitti harmonikkataiteilija Veikko Ahvenaisen orkesterin riveissä 1960-luvun alussa. Ensilevytys vuodelta 1962 oli ”Hiiri Gonzales” (”Speedy Gonzales”). Samoihin aikoihin hän toimi niin Erik Lindströmin kuin Pertti Metsärinteenkin yhtyeitten rumpalina. 1960-luvun tunnetuimmat levytykset olivat duetto ”Manzanilla” yhdessä Arja Tuomarilan kanssa ja ”Kun hämärtää”. Kuusikymmentäluvun puolivälissä levytetty kantrihenkinen balladi ”Mua älä hylkää” toi kantrimusiikin olennaiseksi osaksi Liikasen tuotantoa. Siitä esimerkkinä ”Kuljen kuljen” (”Proud Mary”) vuodelta 1971 ja ”Meiä Veera” (”Arms Full of Empty”).